>Tarkoitukseni oli kirjoittaa tämä teksti sen kunniaksi että sukutietokantani ohitti ”puolipyöreän” 33333 henkilön rajan. Hiukan yllättäen kuitenkin sain paremmankin uutisen tähän juttuun. SukuForumin käyttäjien suosiolla avustuksella löysin nimittäin kauan etsimäni vanhemmat iiiiii:lleni Matti Savolaiselle s. 1752.
Ilmeni nimittäin että hän oli syntynyt Limingalla, mutta hänen isänsä oli syntyisin Kuopion maaseurakunnan, sittemmin Maaningan Pöljän kylästä. Kun oikea isä Lauri Matinpoika Savolainen s. 1728 Pöljässä löytyi, niin hänen isänsä Mattikin löytyi rippikirjoista kohtuullisen helposti. Matti oli ilmeisesti syntynyt v. 1684, hänen isästään ei vielä ole varmuutta, mutta henkikirjojen mukaan hänkin voisi olla nimeltään Matti Savolainen.
Markku Tahkokorpi 
Tervehdys; Savolaisia on edelleenkin Pöljällä! Pöljälle on parasta-aikaa tekeillä kylähistoria, sitä kirjoittaa Markku Niskanen, Eteläsuomalaistunut, mutta kesäisin asuskelee Pöljälla. markun kanssa olemme selailleet Pöljäläisiä asuinpaikkoja tänä kesänä. Lähetän myöhemmin Markun yhteystiedot.
T; Juhani Räty
Email>jusratu@gmail.com
Markku Niskasen Email>talvi@kolumbus.fi<
Tervehdys Juussi
Oletko sinä muuten Pihlajamäen Rätyjä?
Minä polveudun kaukaisesti niistäkin, tarkemmin suvun Pyhäjärvisistä esipolvista.
Markku
Tervehdys Tahkis;
Olen Pihlajamäen Rätyjä ja yhtenä ”syyllisenä” sukujulkaisun tekijänä, olin tuohonaikaan puheenjohtajanakin. Su. 28.7 oli sukukokous Kiuruvedellä. Seppo Nummela on taltioinut suvunvaiheita, ja meillä oli käytäväpuheena Sepon kanssa sukumme naispuolisten tiedoista, jotka Matti Kunelius oli jättänyt kirjailematta. Matti oli vanhanajan sukututkijoita, joka katsoi etteivät ”tyttöpuolet” olleet kirjaamiskelpoisia?, sen ajankäytännönmukaan.
Ovatko sinun juuresi noita reittejä Pihlajamäen Rätyihin?
Sukujulkaisua tehdessä meiltä jäi jokunen sukuhaara selvittämättä julkaisuun, jotenka ne on hyvä selvittää ennen julkaisun täydentämistä.
Palaillaan ja Hyvää loppukesää;
Jussi
Itse polveudun todellakin Rätyjen naishaarasta eli vuonna 1757 syntyneestä ja 3.2.1820 kuolleesta Susanna Yrjöntytär Rädystä, sittemmin Matinniemenä tunetusta.
Hän oli äidin äidin isän isän äidin äitini.
Markku Tahkokorpi
Itse polveudun todellakin Rätyjen naishaarasta eli vuonna 1757 syntyneestä ja 3.2.1820 kuolleesta Susanna Yrjöntytär Rädystä, sittemmin Matinniemenä tunnetusta.
Hän oli äidin äidin isän isän äidin äitini.
Markku Tahkokorpi
Katselin Utuapua. Meillä kytkettiin Toukokuussa asuinrakennus ”ydinvoimalaan”, kuten olen asian kertonut naapurellemme, aurinkopaneelit lämmittävät vedenvaraajaan ja siitä on lattialämmitys sos.tiloihin. Parhaimmillaan keräimet ovat lämmittäneet niissä olevan nesteen 184c., varsin tehokkaita siis. Talvella varaajaan tulee kuumavesi leivin uunista.
Terv; Jussi
Onhan jännä tietää, kuinka lähelle sukujuuremme menevät?. Seppo Nummela kokoaa tällähetkellä kyläkirjaa Haapavedellä, mutta palailemme tämän tytärpuolien selvittämiseen.
T; Jussi