Sukututkimuskirjallisuutta yms.


Viime aikoina olen sitkeästi syöttänyt Nivalan Mahlman-Uusitalo sukua tietokantaani. Olen nyt päässyt vajaat 400 sivua sisältävissä sukutauluissa sivulle 267, eli noin kaksi kolmasosaa suvusta on tietokannassani.  Tietokannan koko ylitti jokin aika sitten 64000 henkilöä.

Tuossa vuoden vaihteen tienoilla tuli vastaan yksi Mahlman-Uusitalojen haara joka täydensi kivasti  Ylivieskan Katajaloiden jälkeläisiäni. Olen ehkä aiemminkin maininnut, yhden esiäitini, ensimmäisen Tahkokorven anopin, joka kuoli aikaisimmin syntyneenä Tahkokorpi-nimisenä, eli Maria Juhontytär Katajala/Olkkonen/Tahkokorpi (s. 8.1.1781 Ylivieska, Katajala – k. 25.7.1861 Haapajärvi Tahkokorpi). Tällä Marialla oli kaksi siskoa, jotka menivät Nivalan Erkkilän veljesten kanssa naimisiin, ja noiden jälkeläisiä siis löytyi Mahlmaneista.

Kesällä kävin Haapavedellä sikäläisen Vaitiniemi – Uusitalon suvun sukukokouksessa ja ostin sieltä kirjan ”Petäjän juurelta maailmalle – Vaitiniemen kylän ja Vaitiniemi-Uusitalon suvun vaiheet 1500-luvulta uudelle vuosituhannelle”. Kirjan on toimittanut Matti Salo ja se on julkaistu vuonna 2000. Koska tuo kirja sisältää lähes pelkästään usein mainitun ennätyksellisen esi-isäni Esko Viitalan jälkeläisiä, on tuo kirja päässyt tietokantaan syöttöjonooni, jossa tällä hetkellä on mm. Katajala jälkeläisiä sisältävä kirja.

Viimeisin kirjahankintani on vaimon syntymäpäivälahjaksi rahoittama Ilpo Kojolan Ruotusotilaat Kala- ja Pyhäjokilaaksoissa 1733-1809.  Siitä löytyy monia esivanhempiani. Esimerkkinä vaikkapa tuo Kristian Mahlman, jonka jälkeläisistä alussa kirjoitin. Toinen mainittava ruotusotilas esi-isä oli korpraali Sigfrid Starck. Noiden Mahlmanien kautta olen Ilpo Kojolan äidin viides serkku. Kirja sisältää varsin perusteellisen katsauksen ruotusotilasjärjestelmään erityisesti noiden mainittujen jokilaaksojen osalta. Lisäksi se tietysti sisältää paljon tietoa noiden ruotusotilaiden sukulaissuhteista, sillä sotilasammatti, niin kuin monet muutkin ammatit pakkasi tuolloin kulkemaan suvussa.

DSC_0063

Mainokset

Tietoja Markku Tahkokorpi

Uusiutuvan energian, energiatehokkuuden ja kevyen liikenteen edistäjä, sukututkija.
Kategoria(t): Sukututkimus. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

3 vastausta artikkeliin: Sukututkimuskirjallisuutta yms.

  1. Raakel Repo sanoo:

    Tervehdys!

    Olen Mikko ja Valpuri Karjalahden tyttären Marian pojanpojantytär.Olen syntyisin Nivalasta.Olen asunut 30 vuotta Porvoossa.Olen seurannut suurella mielenkiinnolla sivujasi!Kiitos!

    Olen kirjoittanut muistiin sukupuita.Nyt on sekavuutta siitä oliko Paavo Jokitulpon (1721-1781)biologinen äiti Anna Repo.

    Luin tarkasti kirjoittamaasi artikkelia,mutta asia ei selvinnyt.

    Olisi mukava jos saisi sen vielä selvennettyä!Harrastan sukututkimusta/asutushistoriaa ja sukulaiseni ovat kiinnostuneet minun muistiinpanoistani.

    Ystävällisesti Raakel Repo

    Date: Mon, 25 Jan 2016 10:22:02 +0000 To: raakelrepo@hotmail.com

    • Kyllä Paavo käsitykseni mukaan on Tuomas Tylsä/Kataja/Enqvistin ja Anna Revon poika. Heillä on Oulun syntyneissä tytär Maria s. 9.5.1724 ja kuolleena 31.12.1726 syntynyt lapsi jonka sukupuolta ei ole ilmoitettu. Paavolle ei ole syntymämerkintää sillä han on syntynyt (8.4.1721) ennen kuin Oulun syntyneiden kirjat alkavat. Annalla on edellisestä avioliitostaan Eskon kanssa ainakin kaksi lasta: Kaisa, s. 1706 ja Filip, s. 1715. Nuo kaksi mainitaan Oulun rippikirjoissa lapsipuolina. En ole löytänyt heistä aiempia merkintöjä, mutta päätellen siitä että Tuomas ja Anna löytyvät ensiksi Oulujoelta, voi olla että Esko ja Anna ovat olleet Oulujokisia. Toisaalta Repo on myös Oululaisnimi, joten Anna voi hyvin olla myös alkuperäisiä Oululaisia.

      • Raakel Repo sanoo:

        Kiitos paljon vastauksesta!Olen kysellyt Anna Repoa Reposukuisten sukuseurasta. Repo-sukuisia on Parikkalan ja Iisalmen haara. Nämä haarat eivät ole sukulaisia keskenään,mutta ovat saman sukuseuran hoidossa molemmat. Tätä esi-äitiämme Anna Repoa ei sukuseuran rekistereistä löytynyt. On paljon mahdollista,että hän on Oululaisia. Oulun seudulle asutushan on aikanaan suurimmaksi osaksi tullut idästä!Katson aina joskus sivujasi jatkossakin!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s