Sukututkimuspäivien satoa

Kävin taas Suomen Sukututkimusseuran vuosittaisilla sukututkimuspäivillä, jotka tällä kertaa pidettiin Kokkolassa 15.-17.3.2013.

Esitelmiissä kuultiin mielenkiintoista tietoa kokkolalaisista kauppiaista ja merenkulkijoista. Heistä Anders Roos vanhempi ja poikansa Anders Roos nuorempi olivat 1800-luvun alkupuolella Suomen Suuriruhtinaskunnan varakkaimpia henkilöitä. Kävimme vierailulla myös Anders Roos nuoremman rakennuttamassa talossa joka nykyisin toimii taidemuseona.

Messuosastoilta mukaan tarttui mm. Ylivieskan sukututkijoiden vastikään julkaisema kirja Ylivieskan Juurikosken kantatalon jälkeläisistä. Kirjassa on listattu Knuutti Juurikosken (n. 1480-1550) jälkeläisiä 1800-luvun puolivälin tienoille asti. Kirjaa voi pitää jonkinlaisena Kalajokilaakson sukututkimuksen perusteoksena sillä Knuutilla on jälkeläisiä Ylivieskan lisäksi käytännössä kaikissa muissakin Kalajokilaakson pitäjissä sekä myös pohjoisemmalla ja eteläisemmällä Pohjanmaalla. Itsekin lukeudun Knuutin jälkeläisiin varmasti ainakin yhden haaran kautta. Monet noista Knuutin jälkeläishaaroista on jo tutkittu muissa kirjoissa joten jälkeläisiä ei ole käyty läpi nykypäivään asti.

Image 

Mainokset
Kategoria(t): Sukututkimus | Kommentoi

Koistiloita Kuusaanjärven kaltailta ja muualtakin

 

Koistiloita_TAH

 

Ohessa kansikuva viiseisimmästä sukututkimushankinnastani. Jo useasti mainittu neljäs serkkuni Tarmo Haarala on saanut valmiiksi Kuusaan Koistiloita käsittelevän sukukirjansa ”Koistiloita Kuusaanjärven kaltailta ja muualtakin”. Olen ollut tietoinen tuosta projektista jo pidemmän aikaa, sillä olen käynyt vaihtelevan vilkasta sähköpostikestustelua Tarmon kanssa näistä sukututkimusasioista.

Kirja koostuu reilusta kymmenestä tekstisivusta joissa käydään läpi Kostilan suvun kiinteistöjen historiaa, joitakin vanhoja suvun perunkirjoja sekä muutamien suvun merkkihenkilöiden lyhyitä elämänkertoja. Tekstiosuuden jälkeen löytyy kokoelma kuvia suvun jäsenistä, minkä jälkeen alkaa ”ydinsisältö” eli sukutaulut joita kirjassa on peräti 1527 kappaletta. Tauluista muodostuu 17. sukupolveen yltävä jälkipolvitaulusto Paavo Koistiselle, joka kuoli Kuusaalla noin 1570 ja oli syntynyt ilmeisesti Rantasalmella, mutta ainakin Savossa, noin 1520. Vasta seitsemännessä jälkeläispolvessa suku haarautuu useampaan haaraan Juho Heikinpoika Koistisesta (1686-1744) sillä tiedot aiemmista polvista perustuvat verokirjanpitoon. Tällöin tietoja muista kuin talon isännästä on niukalti saatavilla.

Taulujen esittämistapa tuntui minusta aluksi vähän oudolta mutta kun luin talukkoa vähän tarkemin, havaitsin että suvussa tapahtuu varsin paljon sukupolvikatoa ja vieläpä niin että eri jälkeläispolvet ovat keskenään naimisissa, joten taulut vaikuttavat olevan melko sekavassa järjestyksessä. Se ei sinänsä olisi ongelma, mutta muutamat puutteet tiedoissa jo melko alkupolvissa vähän häiritsevät asiantuntevaa lukijaa.

Toinen ”mielipideasia” joka minua hiukan ärsyttää tässä kirjassa on se seikka että henkilöt on esitetty vain syntymänimillään, vaikka he ovat saattaneet parhaimmassa tapauksessa käyttää viittä-kuutta suku/lisänimeä elinaikanaan.

Parasta kirjassa on alkupään tekstin laatu. Siitä näkee kyllä että kirjan on kirjoittanut ammattikirjoittaja ja runoilija. Koko Koistiloiden sukutaulukko tietysti on minun kannaltani myös hyvin kiinnostava, olivathan sekä äitini että isäni tähän sukuun kuuluvia.

Kategoria(t): Sukututkimus | Kommentoi

Basilius (Pasi) Jääskeläisestä (1869-1920)

Image

Basilius Jääskeläisen esipolvia Esko Viitalaan.

Unohtui tuossa edellisen jutun yhteydessä mainita otsikon henkilö. Syöttäessäni aiemminkin mainostamani monilapsisen esi-isäni Esko Viitasen jälkeläisiä ”Karhukankaan Koskelat”-kirjasta tuli vastaan Basilius Jääskeläinen (30.5.1869-23.1.1920).

Hän oli varsin mielenkiintoinen henkilö, sillä hän oli laulaja, näyttelijä ja kanteleensoittaja ja häntä pidetään suorastaan suomalaisen kevyen musiikin uranuurtajana. Hän oli nimittäin Suomen ensimmäisiä kuplettilaulajia ja levytti useita levyjä 1904-1911 välisenä aikana. Hän oli mukana jo Suomen ensimmäisessä levytyssessiossa vuonna 1904. Tuon session tulosta on kuultavissa esimerkiksi täällä.

Hänestä löytyy lisätietoa esimerkiksi Wikipediasta.

Voidaan siis todeta että molemmista Esko Viitalasta polveutuvista sukuseuroista (Madetojat ja Koskelat) löytyy suomalaisen musiikin merkkimiehiä.

Julkkiksena Pasista löytyy tietysti myös valokuvia noiden äänitteiden lisäksi.

220px-Pasijaaskelainen1

Kategoria(t): Sukututkimus | Kommentoi

Väliaikatietoa sukututkimuksesta

Mitään mullistavaa ei ole tapahtunut sitten edellisen artikkelin, mutta aina jotakin pientä edistystä.

Olen jo pitkään tiennyt että vaimoni polveutuu Pakaristen, Ronkaisten, Koposten, Sursillen ja Hoffrenien lisäksi myös mm. Snellmaneista. Sattuipa Tapiolan kirjastossa sitten käsiini vuonna 2000 julkaisu kirja ”Snellmanit Suomessa – Släkten Snellman in Finland”, joten lainasin sen ja syötin siitä olennaisimmat sukuhaarat tietokantaani. Nyt siis tiedän mitä sukua kansallisfilosofimme J V Snellman ja kansalliskirjailijamme Juhani Aho ovat perheenjäsenilleni. Samalla tuli korjattua tietokannassani ollut virhe, sillä olin luullut vaimoni polveutuvan Leppävirran kirjurin Gabriel Snellmanin (9.10.1724-24.3.1792) Helena-tyttärestä (s. 10.8.1753), mutta tuosta kirjasta selvisi että lasteni esiäiti Helena Snellman olikin Gabrielin pikkuveljen kauppias ja maanviljelijä Samuel Snellmanin (1730-31.3.1800) tytär Helena (1766-11.1.1845).

Omista esipolvistani olen saanut sen verran lisätietoa että havaitsin aiemmin tunnetun esiäitini Rakel Antintytär Savimäen (1730-1774) olleen alkujaan Reisjärven Räisäsiä. Samalla tuli selvitettyä se että tämä samainen Rakel oli kaksi kertaa naimisissa, ensin Matti Juhonpoika Savimäen (1718-11.5.1757) kanssa ja sitten Pekka Pekanpojan (1.5.1734-1774). Pekka ilmeisesti oli kotoisin Pyhäjärven Kutramoisesta. Rakelilla oli näiden kahden miehen kanssa yhteensä ainakin yhdeksän lasta.

Kategoria(t): Sukututkimus | Avainsanat: , , , | Kommentoi

Matti Tylsän/Kataja eli Enqvistin (s. n 1655, haudattu Oulussa 2.3.1729) suvusta

Image

Kuvassa Matti Tylsä eli Kataja vaimosa Riitan ja anoppinsa Riitan kanssa Oulun n.1712- kinkerikirjassa.

Tutkittuani ansiokkaiden sukututkijakollegojeni avustuksella edellisessä kirjoituksessa mainittun Haapajärven lukkarin Tuomas Enqvistin taustoja olen tähän mennessä saanut selville mm. että Tuomaksen isä mitä ilmeisemmin oli oululainen tynnyrintekijä Matti Tylsä, myöhemmin Kataja eli Enqvistinä tunnettu. Tuomas oli ilmeisesti hänen ja hänen ensimmäisen Riitta-vamonsa poika. Koska Tuomas oli syntynyt Haapajärven rippikirjojen mukaan noin 1695 ei tuolta ajalta ole Oulusta rippikirjoja. Henkikirjassa Matti Tylsä ja vaimonsa Riitta sen sijaan mainitaan noihin aikoihin. Myöhemmin 1720-luvulla Tuomas vaimoineen mainitaan Matin pojaksi Oulun rippikirjassa. Ensimmäinen Riitta-vaimo ilmeisesti kuolee joskus 1600/1700 vuosisatojen vaihteen tienoilla ja Matti menee naimisiin Brita Kataja eli Enqvistin kanssa 1710-luvun alkuvuosina ja tullee Kataja-Enqvisteille ”kotivävyksi”. Tämä Brita Kataja eli Enqvist taas on aiemmassa artikkelissa mainitun Haapajärven kappalaisen Johan Enqvistin sisko. Oulun kinkerikirjassa 1712 tämä Matin vaimo Brita mainitaan ensin äitinsä Britan (joka silloin oli Pekka Katajan leski) kanssa kirjan alkusivuilla. Myöhemmin mitä ilmeisemmin sama tyttö-Brita ja ja äitinsä Brita mainitaan Matti Tylsän yhteydessä. Tämän noin  1715 vuoden jälkeen Matin sukunimeksi vaihtuu Kataja eli Enqvist. Ainoa järkeen käypä syy miksi näin tapahtuu on juuri tuo edellä kuvaamani avioituminen nuoremman Brita Katajan kanssa. Oulun rippikirjojen alkaessa 1720-luvulla tämä toinen Riitta-vaimo on jo kuollut ja Matti on naimisissa Liisa Iisakintytär nimisen naisen kanssa. Tämän kolmannen vaimon kanssa Matilla on ainakin yksi poika, Antti nimeltään.

Oulun historiakirjan mukaan Oulussa vaikutti 1600-luvun lopussa kolme tynnyrintekijää. Koska tuolloin pyrittiin avioitumaan hyvinkin tiukasti säädyn mukaan, olen ajatellut että nuo Katajatkin voisivat olla (nimestäkin päätellen) tynnyrintekijöitä.

Kollegalta sain selville että Tuomas Enqvist toimi ennen Haapajärvelle lukkariksi tuloaan voutimiehenä eli eräänlaisena ulosottomiehenä ja oli ollut oikeudessa. Joku kalastaja oli nimittäin lyönyt häntä, koska kalastajan mielestä Tuomas oli vaatinut häneltä liikaa veroa. Tuomas oli mennyt naimisiin Anna Repo nimisen lesken kanssa arviolta noin vuonna 1720, Seuraavan sukupolven esi-isäni Paavo Tuomaanpoika syntyy jossakin 8.4.1721 myöhempien rippikirjojen mukaan. Oulun syntyneiden kirjat alkavat vasta vähän myöhemmin ja niissä mainitaan Paavolle kaksi nuorempaa sisarusta joista toinen syntyy kuolleena. Anna-vaimolla on myös lapsia aikaisemmasta avioliitosta Esko-nimisen miehen kanssa. Tästä aiemmasta avioliitosta minulla ei ole toistaiseksi muuta tietoa kuin nuo kaksi Haapajärvelle muuttanutta sisarusta. Isosiskopuoli Kaisa elelee itsellisenä Sorola nimisenä Haapajärvellä kunnes katoaa jonnekin siinä vaiheessa kun  Haapajärven kirkonkirjoissa on aukko (1763-1777). Isovelipuoli Filip perusti Vilppolan uudistilan ja kuolee ilmeisesti siellä noin 1764. Filipillä on ilmeisesti Haapajärvellä enemmänkin jälkeläisiä.

Paavo Tuomaanpoika Enqvist/Sorola/(Joki)Tulppo saa Haapajärvellä runsaasti lapsia ja hänen jälkeläisiään on ilmeisesti Haapajärvellä ja lähikunnissa runsaasti. Tutkin vastikään hänen Vappu-tytärtään, josta minulla ei ollut aiemmin täydellisiä tietoja. Sain selville että hän muutti miehensä Matti Tulpon kanssa Kiuruvedelle, jossa molemmat kuolivat 1808. Vappu ja Matti Tulpon lapsista yksi jäi Kiuruvedelle, toinen avioitui Pyhäjärvelle ja loput palasivat Haapajärvelle.

Mainittakoon vielä että Tuomas Enqvist meni vielä vanhoilla päivillään uudelleen naimisiin Matti Juhonpoika Parkkilan Anna-lesken kanssa. Tuomaksella ja tällä Annalla ei ollut yhteisiä lapsia, mutta Matti Parkkilalla ja Annalla oli ainakin yhdeksän lasta joita löytyy nimillä Parkkila, Yliparkkila, Riistaniemi, Järvelä ja Järvenpää.

Kategoria(t): Sukututkimus | Kommentoi

Uusi esivanhempi

Sukututkijakollega ja neljäs serkkuni  Tarmo Haarala oli havainnut että yhteinen esivanhempamme Paavo Tuomaanpoika Jokitulppo/Sorola, s. 1721 olikin aiemmin nimeltään Enqvist ja mitä ilmeisimmin Haapajärvellå 1700-luvun alkupuolella lukkarina vaikuttaneen Tuomas Enqvistin poika. Nyt avautuukin mielenkiintoinen kysymys siitä onko, ja jos on niin millä tavalla, tuo Tuomas sukua samoihin aikoihin Haapajärven kappalaisena vaikuttaneelle Johan Enqvistille? Ainakin Johanin äiti kuoli Haapajärvellä 1730-luvulla joten jotain kytköksiä perheellä oli Haapajärvellä. Johanin leski Maria Calamnia eli Haapajärvellä pitempäänkin.

Kuvassa Paavo Enqvistinä Sorolassa noin 1736. Samoihin aikoihin hän meni naimisiin Herralan Vappu Eskontyttären kanssa.

Jo nuorena Paavo oli Sorolan oppinein henkilö

Kategoria(t): Henkilökohtaista, Sukututkimus | 5 kommenttia

Pieni päivitys

On ollut sen verran muuta tekemistä ettei ole tullut päivitettyä tätä blogia pitkään aikaan. Sukututkimuksessa ei ole tapahtunut mitään erityisen suuria läpimurtoja mutta normaalin päivitystyön lisäksi olen lisännyt tuhansia vaimoni esivanhempia ja heidän jälkeläisiään Hoffrénin suvusta tietokantaani.

Olen myös hankkinut ”Karhukankaan Koskelat vuosina 1500 – 200” -kirjan josta löytyy osa ”ennätysesi-isäni”  Esko Viitasen (1704-1763) jälkeläisistä. Tarkemmin sanottuna tuo kirja käsittelee Eskon pojanpojan Aaron Pekanpoika Viitanen – Koskelan jälkeläisiä. Tämän Aaron isä Pekka oli yksi Eskon ja hänen toisen vaimonsa Dorde Ruhalan (1723 -1805) lapsista. Eskolla oli kahden vaimonsa kanssa yhteensä 23 lasta – siinä suhteessa siis ennätysmies. Eskosta polveutuu myös Madetojan suku, jonka sukuseura perustettiin Leevi Madetoja aloitteesta. Tämä suku polveutuu Eskon ja hänen ensimmäisen vaimonsa Kreeta Eskontyttären (1701-1741) pojasta Juho Eskonpoika Viitanen – Junnosta (s. 5.3.1727).

Kategoria(t): Sukututkimus | Kommentoi

Vehkalahdet-ryhmä Facebookissa

Tänään huomasin vahingossa että Facebookissa on ryhmä Vehkalahti-nimisille. Tuon nimiset ihmiset ovat suurella todennäköisellä saaneet sukunimensä Haapajärven Kuusaankylän talosta no 14 Vehkalahti. Hyvin monet, ellei jopa kaikki tuosta talosta nimensä saaneet ovat enemmän tai vähemmän sukua minulle. Kirjoitinkin jo muutaman kommentin ryhmän seinälle ja samalla toin esille uusia juuria Vehkalahdille.

Päivityksenä yllä olevaan mainittakoon että kyseinen ryhmä on hävinnyt Facebookista. Jos Vehkalahtisukuisilla on vielä joku paikka tiedonvaihtoon, niin ottaisin mielelläni siitä tiedon vastaan.

Kategoria(t): Sukututkimus | Avainsanat: | 3 kommenttia

Winners & losers of social networking [infographic] – Holy Kaw!

Sosiaalisen median trendejä. Näyttäisi siltä että MySpace ja Friendster alkavat olla mennyttä kamaa.

Winners & losers of social networking [infographic] – Holy Kaw!.

Kategoria(t): Tulevaisuus | Kommentoi

>Savolaisia Pöljästä!

>Tarkoitukseni oli kirjoittaa tämä teksti sen kunniaksi että sukutietokantani ohitti ”puolipyöreän” 33333 henkilön rajan. Hiukan yllättäen kuitenkin sain paremmankin uutisen tähän juttuun. SukuForumin käyttäjien suosiolla avustuksella löysin nimittäin kauan etsimäni vanhemmat iiiiii:lleni Matti Savolaiselle s. 1752.

Ilmeni nimittäin että hän oli syntynyt Limingalla, mutta hänen isänsä oli syntyisin Kuopion maaseurakunnan, sittemmin Maaningan Pöljän kylästä. Kun oikea isä Lauri Matinpoika Savolainen s. 1728 Pöljässä löytyi, niin hänen isänsä Mattikin löytyi rippikirjoista kohtuullisen helposti. Matti oli ilmeisesti syntynyt v. 1684, hänen isästään ei vielä ole varmuutta, mutta henkikirjojen mukaan hänkin voisi olla nimeltään Matti Savolainen.

Kategoria(t): Sukututkimus | 8 kommenttia